Prinsessa 1v

Teemana oli prinsessa, pinkki ja vaaleanpunainen. Mielestäni onnistuin todella hyvin. 

Kutsukortit halusin itse askarrella ja inspistä otin netistä eri paikoista kunnes keksin millaisen kortin teen. Tässä tulos

Vauhdikkaasta päivänsankarista ei oikein saanut selkeää ja nättiä kuvaa juhlavaatteissa. Tämä on varmaan paras josta saa edes käsityksen minkälainen mekko neidillä oli päällään =D Prinsessa mekko tietysti teemaan kuuluvasti. Kruunukin olisi ollut muttei se pysynyt vauhdissa mukana ollenkaan. 

 Lahjoja Hippis avasi lahjoja mummun kanssa, eikä oikein tainnut jaksaa keskittyä lahjojen avaamiseen vaan innostu aina uusista leluista ja kirjoista joita paketeista paljastu.

 Tarjoilu.. Tarjottavista tein kaiken muut itse paitsi pullat ja limut. Tarjolla meillä oli täytekakku tietysti, voileipäkakku kinkkutäytteellä, kolmensuklaan juustokakku, pullaa, sipsiä, keksejä, karkkia ja muutama muffinssi. Niin ja se mikä kuvista puuttuu niin gluteeniton kasvis voileipäkakku. 

 Kakussa oli sisällä sitruunarahka, mango, ananas - täyte. Päällä valkosuklaamassaa värjättynä, sekä sokerimassasta tehtyjä kukkia ja perhosia. 

 Pilttipurkkeihin olin liimannut pitsinauhaa. alkuperäisen suunnitelman mukaan minun piti tehdä juustokakku näihin purkkeihin mutten saanut kerättyä niitä tarpeeksi joten tuli pieni suunnitelman muutos ja hyvä niin. Ne näyttivät enkkulakujen kanssa paremmilta ja enkkulakut sopivat pinkki teemaan. 

Niin ja koristamisesta.. Me oltiin ostettu sellainen hopeinen numero foliopallo Hippiäiselle ja kummisetä toi samanlaisen pinkkinä. Joten niitä oli kaksi ja toinen on vielä hengissäkin joten niistä on tuplasti iloa. Pallojen lisäksi meillä oli pinkkiä selpernttiiniä =D Ei me tarvittu muuta, siinä oli tarpeeksi, kivasti. =)

Iloinen synttärisankari sai kummisedältä oman mopon. Joka on joka päiväisessä käytössä. =) Sellaiset synttärit meillä, se oli vauhdikas päivä ja meillä kävi paljon vieraita, onneksi se on vain kerran vuodessa, mutta kyllä se oli sen arvosta. Hippis tykkäsi kun oli paljon porukkaa ympärillä leikkimässä hänen kanssaan. 

Long Time No See..

Kirjaimellisesti mennyt muutama kuukaus.. Lokakuussa viimeksi julkaisin kirjoituksen. Marraskuussa oli Hippiäisen synttärit, sitten tuli joulu ja uusi vuosi ja nyt ollaan tässä. Tässä, joka tuntuu, että siitä viime hetkestä on ikuisuus vaikka kun sen noin kirjoitin niin ensimmäinen ajatus oli "eihän siitä ole edes pitkäaika". On siitä, on minulle.. Olen blogia ajatellut kuitenkin melkeinpä joka viikko. Haluisin kirjoittaa mutten ole jostain syystä ollut oikein intoa tai motivaatiota. Haluan kertoa Hippiksen ensimmäisestä syntymäpäivistä, juhlista, koristelusta, tarjoulusta ja etenkin ehkä siitä maagisesta vauva vuodesta, jonka tajuan pikku hiljaa olevan oikeasti ohi.. Pikku neiti on jo niin iso neiti. =3 Sitten haluaisin tietty kerto meidän joulusta ja uudesta vuodesta jotain pientä. Mutta ehkä aloitan kertomalla tämän hetken elämäntilanteesta..

Ítse jäin joululomalle paria päivää ennen joulua ja samoin myös Hippis jäi silloin päiväkodista lomalle. Make on ollut pari kuukautta sairaslomalla selkäkipujen takia. Edelleen selkä vaivaa, mutta töihin herra on palannut. Mutta niin, puolet lomasta pohdittuamme päätettiin että on kannattavampaa että olen työttömänä työnhakijana ja hoidan Hippistä kotona ja olen hoitovapaalla kuin opiskelija.. Rehellisesti sanottuna, saan tuplasti enemmän tukia työttömänä kuin opiskelijana. Joka on minusta aika naurettavaa.. Tuntuu että koska kelan tiedoissa lukee että "avoliitossa" niin oletetaan että siinä samalla kun toinen tienaa ja maksaa vuokraa (joka on muuten molempien nimissä, joten minun pitäisi maksaa siitä puolet jota en ole pystynyt maksamaan ollenkaan tässä nykyisessä asunnossa asuessamme) niin voi ihan hyvin elättää meidän molemmat sekä lapsen. Joo, siis tää on mun mielipide asiasta, kyllähän niillä on ne tietyt kriteerit joiden perusteella saadaan tiettyä tukea. Joten keskeytin opinnot, jotta voin jatkaa niitä sitten joskus. Lopetin työharjoittelun jossa oikeasti tykkäsin olla, kerrankin. Ilmottauduin työttömäksi työnhakijaksi ja laitoin jo aikasemmin muutaman työhakemuksenkin menemään. Hippis on vielä muutaman päivän hoidossa, mutta sitten sanotaan heipat päiväkotitädeille ainkin joksikin aikaa. Ja niin kotiäidisä tuli opiskelija ja taas kotiäiti, kunnes toisin todetaan.

Pikku äiti <3

Tää postaus onkin kerännyt jo kivasti tekstiä, toisin kuin yleensä mun kirjotukset. =D Mutta tälläisessä elämäntilanteessa me tällä hetkellä. Aijon herätellä blogia uudelleen henkiin koska nyt voisin taas kirjoitella meidän elämästä. Vielä muutama juttu.. Hippiksen paino oli tippunut viime neuvola kerralla 200g, ei se ole paljoa, mutta mun korvaan se kuulosti paljolta ja melkeinpä järkytyin siitä. Neuvolatäti totesi, että se toden näköisesti johtuu siitä kun Hippis touhuu aivan koko ajan, kuin ikiliikkuja se ei ole juuri ollenkaan paikallaan, muutakuin nukkuessaan. =D Ja syöminen on ollut iso kynnys meillä, päivähoito helpotti sitä ja auttoi kotonakin löytämään ruokarytmin. Nyt Hippis syö huomattavasti paremmin, jaksaa isompia annoksia ja on enemmän kiinnostunut myös samasta ruuasta mitä maken kanssa syödään. Joten nyt toivotaan, että painoa on tullu takasin tai jopa vielä lisää ja pituutta muutama sentti.. Tammikuun viimeinen päivä on painokontrolli jossa saadaan myös rokote, kun viimeksi neuvolatäti pisti Hippikseen väärän rokotteen.

Nyt pitkän tekstin painoksi, kuvia kuten minulla yleensä on tapana =D

Neiti 1v

Isänpäivä meni kuumeessa ja lastenohjelmia kattellessa

Tukholmassa

2010-luvun lapsi(ko?).. =D

Joulu <3

Ehkä päivällä saisin aikaseksi etsittyä Hippiksen 1v kuvia ja sitten saisin kirjoitettua niistä. Riippuu miten neiti päättää nukkua vai nukkuuko ollenkaan. =D

Tämä hetki

Pitkä aika vierähtänyt etten ole kirjoittanut, syy on minussa ja siitä että ei ole oikeasti ollut hetkeä jolloin kirjoittaa.

Tapahtunut on kaiken näköistä. Hippis kävelee, paljon ja kovaa. =D
Minä aloitin opiskelut ja aloitin työharjoittelun.  Ja se mikä on uutta ja ihmeellistä meille kaikille.. Hippiäisestä tuli pieni päiväkotilainen <3 Tämä äippä on vuodattanut ylpeitä, haikeita mutta onnellisia kyyneleitä asian vuoksi. Mutta jopa stressannut niin että kipuilin migreenin kanssa..  Mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin. Hippiäinen tykkää olla päikyssä. Aamuisin menee suoraa leikkimään eikä edes huomaa vilkuttaa, mutta iltapäivällä onkin sitten jo ihana päästä äidin tai isän syliin heti. =)

Mutta toisiin aiheisiin.. Hippis tosiaan kävelee ja tykkää leikkiä itsekseen leluilla. Tuo reipas pikku neiti kantaa leluja, pehmoleluja, telkkarin kaukosäädintä ja noh kaikkea mikä mahtuu käsiin, kuten lelukori mahtuu juuri ja juuri käsien väliin. =) Hippis rakastaa eläimiä ja pehmoleluja isoja ja pieniä. Pikku prinsessa tykkää myös musiikista ja tanssimisesta. Hippis on jo pidemmän aikaa osannut sanoa ’hau’ ja ’hauva’ ja tietää, että kun ulkona näkyy koira niin se on hauva. Kotona tosin meilläkin kissat sanoo Hippiksen mukaan ”hau”. =D Kun Hippiäinen hymyilee, hymy tarttuu väkisinkin vaikka olisi kuinka allapäin. Hippis nauraa, kikattaa, kiljahtelee ilosta ja innostuksesta ja se saa aina meidät vanhemmat nauramaan. =)

On jotenkin vaikea kertoa mitä tässä kuukaudessa on tapahtunut joten kerron sen kuvin. Koska otan paljon kuvia =D

Hippiksen ja isin leikkejä. Näillä kahella on välillä ihan omat jutut =D

 Hippiksen 1v kutsut, joihin etsin ideoita netistä. Näistä tuli ihanat <3

 Linnanmäen valokarnevaaleista:

Pikku neiti shoppailee

Päiväkotilainen

 Itse pikku neiti Hippiäinen:

Täällä me malttamattomana odotetaan synttäreitä ja joulua ja etenkin sitä että saisi laittaa joulukoristeita. Kohta pääsee jouluostoksille ja haaveillaankin että niitä pääsisi tekemään laivalle ja etenkin Tukholmaan. Synttäreitä kohti, kirjoittelen niistä ja tarjottavista sitten myöhemmin. 

Koitan saada aikaiseksi kirjoittaa enemmän kunhan meidän arki alkaa rullaamaan kunnolla. =)

Lihapullia ja Arvonta!!

Tiistaina oltiin Korkeasaaressa viettämässä maailman eläinten päivää. Viime vuonna oltiin Maken kanssa kahdestaan, kun Hippis oli pienen pieni masuasukki. Joka päättikin sitten syntyä maailmaan tasan kuukausi sen jälkeen, melkein täysin yllättäin =D Joten Hippis on siis 11kk! 

Hippis nukkui reilu tunnin päikkärit rakkaittaissa 

Korkeasaaressa nähtiin myös ne ihanat tiikerin pennut. Ne oli kyllä sulosia! Amurintiikeri on kyllä mun suosikki. Ne on niin ylvään näköisiä ja jotenkin vaan sen oloisia että vois mennä köllimään siihen viereen.. mutta toisaalta ei sitten ehkä kuitenkaan =D 

Makkaraa oli otettu evääksi kun viime vuonna ei sitä tajuttu tehdä, ja tällä kertaa "metsästettiin" suht tyhjää olevaa grillipaikkaa ja se löytyikin juuri sopivaan aikaan, oli juuri sopivasti nälkä. Neiti nukkui tyytyväisenä, niin saatiin rauhassa syödä =)

 

Auto jätettiin talliin ja mentiin julkisilla eli metrolla lähemmäs Isoisänsiltaa. Hippiäinen on tainnut olla metrossa viimeksi huhtikuussa, joten ei paljoa muistanut siitä varmaan =) Metron hissi oli jännä Hippiksen mielestä. 

 Koti matkalla käytiin "päivittämässä" isimiehen lelua eli autoa. Ja kotiin kun päästiin niin Make lähtikin melkein heti töihin ja me jäätiin Hippiäisen kanssa tekemään ruokaa. Ohje otettiin Samasta Padasta -kirjasta. Ja testiin pääsi tällä kertaa Pehmeät Tinjamilihapullat (ja perunamuusi).

Hienosti erottelin Hippiäisen lihapullien taikinan jossa ei ole suolaa, mutta eipä ole meidän "aikuisten" versiossakaan =D Unohdin meinaan lisätä sen siihen kuitenkin, joten ihan sama sisältö kaikissa pullissa. =)

  Ohje oli helppo ja pullat valmistuu nopeasti jos ei ole reipasta pikku apulaista jota pitää vahtia koko ajan ja katsoa ettei apuri satuta itseään. =) Mutta pikku apuri väsähti sopivasta ennen kuin sain lihapullat uuniin. 

NAM! ikinä en oo syöny näin hyviä omatekosia lihapullia. Nää jää kyllä meijän kestosuosikeiksi. Emma ei ole vielä päässyt maistamaan kun päättikin sitten ryhtyä yöunille. 

Hippiäinen 11kk ja maailman söpöimmät kengät! <3 Hippis osaa jo hienosti kävellä pidempiäkin matkoja välillä saattaa pyllähtää mutta matka jatkuu joka kävellen tai neliveto päällä =) Pihalla ei vielä niinkään kiinnosta kävellä kun lehdet ja kivet on kiinnostavampia. 

Ja viimeisenä Arvonta!! Arvon kaikkien meidän facebook sivujen tykkääjien kesken yhden(1) Samasta Padasta -Kirjan. Arvonta päättyy sunnuntaina 9.10. klo 21.! Meidän facebook sivuille pääset TÄSTÄ!

Tuote saatu yhteistyönä

Samasta Padasta

Hommattiin jo jokunen aika sitten Samasta Padasta -kirja ja etenkin minä ihastuin siihen heti kun luin ensimmäiset sivut. Isimies totesi tapansa mukaisesti "hyvän näkösii reseptejä ja kuvia". Kirjan ansiosta saadaan sitä todella kaivattua vaihteua iänikuisiin nakkikastikkeisiin ja makarooneihin, jotka ovat kyllä siis hyvä, helppoja ja nopeita tehä, mutta kyllä ne alkaa pikku hiljaa tulla korvista.. =D

Samasta Padasta -kirja on helppo lukuinen, minun mielestäni hauskasti kirjotettu. Kirjassa on hyviä vinkkejä ruoka-aineista, ikäsuosituksista, oikeastaan kaikesta tarpeellisesta. Ja etenkin minulle, tyhmälle tietämättömälle, ne kaikki vinkit ovat todella arvokkaita.

Ensi maistijaiset

 Päätettiin testata Maailman paras makaronilaatikko -reseptiä ensimmäiseksi. Hyviä reseptejä ja etenkin niitä reseptejä joita olisimme halunneet kokeilla samantien oli niin paljon että tämä ensimmäinen melkein arvottiin kirjasta. =)

Resepti oli simppeli, selkeä. Vika taisi olla välillä enemmän kokkaajassa, ei nimittäin mennyt kuin kokiohjelmissa =D Ensimmäisen kerran minun leivonta/kokkaus "uran" aikana tuli kanan munasta kaksi keltuaista. Ja sitten kaiken kukkuraksi onnistuin kaatamaan lasin pöydälle jossa oli kananmuna.. Noh siinä meni sitten hetki kun sitäyritin siivota ja katsoa ettei jauheliha paistu liikaa =D Äiti lohduttikin sitten mua että nää kohat on leikattu kokkiohjelmista pois. =D

Laatikot menossa uuniin. Hippiäisen ruuille hommattiin ihana pieni vuoka. =)

Sain kunnian olla ensimmäinen joka maistaa meidän "aikuisten" versiota laatikosta, ja NAM! Se oli erilaista jota yleensä syödään, se oli hyvää ja täyttävää. Hippiäinen maisteli omaa laatikkoaan päiväunien jälkeen. Aluksi kokeilin antaa laatikkoa ihan sellaisenaan, mutta totesin sitten että soseutan sitä hieman ja annan lusikalla. Hippis ei aluksi ymmärtänyt että sitä pitää ja voi syödä itse =D Jutta oli meillä kylässä ja antoi Hippikselle välillä lusikalla laatikkoa ja Hippis tajusikin että hän voi itse syödä käsin ruokaa ja tietysti sotkea sillä =D 

Hyvin näytti siis Hippiäisellekkin maistuvan laatikko, melkein kaiken söi kun jaksoi vain keskittyä siihen ruokaan. Meillä edelleen pienenä ongelmana se ettei neiti jaksa istua koko syömisen ajan paikoillaan vaan alkaa kiipeillä pois tuolista. "Valjaat" on hankintalistalla.. =D 

Tähän loppuun totean että tuo isimieskin rakastui laatikkoon, kertoi että oli todella hyvää. Jääköhän meidän aikuisten versiosta mitään pakastettavaa.. Hippiäisen laatikosta aijon pakastaa muutaman pilttipurkillisen, niin saan nekin hyötykäyttöön. Ja varmaan vien mummoloihin yhdet purkit varmuudeksi =) Seuraavan kerran kun kirjoitan resepti kokeilusta, arvon meidän facebook sivuilla yhden Samasta Padasta -kirjan. =) 

Me jatketaan täällä herkuttelua hyvällä ruualla. =)