Juhannustaikoja

Torstai:
Lähdettiin torstai iltana viettämään juhannusta Kouvolaan leirintäalueelle ja tietenkin vaunun kanssa. Hippis oli lähtiessä todella innoissaan kun otettiin vaunu mukaan vaikka mummilta lähteminen oli rankkaa eikä itkulta vältytty. Mummilta lähtö on Hippiksen mielestä aina tyhmää ja itkun kanssa sieltä yleensä lähdetäänkin. Päästiin lähtemään vasta illalla, vaikka alun perin suunniteltiin että lähetään aika pian sen jälkeen kun Make tulee töistä.  Kotona vielä pakattiin loput tavarat ja petivaatteet. Lähettiin vaunun luokse, pakattiin vaunu lähtövalmiiks, juotiin vielä kahvit ja alettiin tekee lähtöä. Juuri kun oltiin lähdössä niin huomattiin, että jotain puuttuu, nimittäin lisäpeilit. Ja missäs muuallakaan ne ois kun kotona.. =D No ei muutakun hakemaan niitä kotoolta ja sieltä sitten päästiin vihdoin ja viimein lähtemään Kouvolaa kohti. Matka Kouvolaan tuntui kestävän ikuisuuden, se saattoi johtua siitä, että oltiin jo väsyneitä ja välillä ajettiin ajan kanssa kilpaa. Jännitettiin että keretäänkö hyvissä ajoin leirintäalueelle ennen sen kiinni menemistä. Matkalla pysähdyttiin kerran tankkaamaan. Perillä oltiin kuitenkin hyvissä ajoin, jopa puoli tuntia ennen respan sulkeutumista. Käytiin ilmottautumassa, kun neidit jäi autoon nukkumaan niin päästiin helpolla. Valittiin kivalta tuntuva paikka ja parkkeerattiin vaunu paikalle ja siirrettiin lapsoset autosta vaunuun ja syötiin vielä vähän iltapalaa ja katottiin leffaa hetki. Nukkumaan kun päästiin oli kello jo melkein yksi yöllä. 

Perjantai:
Seuraavana päivänä nukuttiin kaikki kivan pitkään, Hippiskin nukahti yllättävän helposti ja jaksoi nukkua pitkään. Hippis nukkuu isin vieressä ja vaikkei ole tottunut nukkumaan kenenkään vieressä niin malttoi nukahtaa. Kaupassa ei keretty käymään kun lähdettiin, joten aamulla ei ollut aamupala tarvikkeita. Joten ensimmäisenä lähdettiin kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita. Käytiin samalla vähän kiertelemässä ympäri Kouvolaa. Tultiin vaunulle tekemään ruokaa. Välillä vähän satoi vettä, välillä aurinko pilkahti. Touhuttiin vaunulla kaikessa rauhassa. Illalla kun sade taukosi päätettiin pystyttää etuteltta. Illalla mentiin myös tietysti katsomaan kokkoa, joka poltettiin Tykkimäen saunalla. Kävimme siellä ensimmäistä kertaa ja kurkkasimme myö sisälle ja otimme lämmikkeeksi kahvia ja kaakaota. Sauna näytti sisältä todella hienolta ja joskus voisi jopa harkita testaavansa saunoa siellä. Hippis ihmetteli kokkoa eikä olisi malttanut lähteä sieltä ollenkaan kun halusi kerätä kukkia ja katsoa "poppaa" =) Hippis viihtyi vielä ulkona touhuamassa ennen nukkumaan menoa. 

Lauantai:
Nukuttiin taas pitkään, onneksi. Onneksi Hippis nukkuu sentään täällä pitkään kun kotona ei nukuta kuin ehkä kasiin asti, mutta täällä neiti on nukkunu ysiin ja jopa kymppiin asti. Se taitaa olla tuo maaginen ulkoilma ja ulkona touhuaminen joka auttaa väsyttämään tuon touhukkaan taaperon. =D Lauantaina käytiin pyörähtämässä Kouvolassa, käytiin myös Veturissa pyörähtämässä sekä isossa Prismassa. Täällä Prisma on VALTAVA, sinne voisi vaikka eksyä! Sieltä löytyy kirjaimellisesti kaikki tarvittava, päivittäisistä ruokatarvikkeista, ruohonleikkureihin ja vaatteisiin. Vaikka haettiin vain maitoa ja vähän leffaherkkuja. Ihmeteltiin isoa prismaa, varmaan yli tunnin verran. Tultiin vaunulle ja katsottiin elokuvaa koko porukan voimin, tai no pienin nukkui puolet elokuvasta, mutta kukapa ei väsähtäisi kun tutkii varpaita ja treenaa kääntymistä selältä mahalleen. =)  Illalla aurinkopaistoi ihanan lämpöisästi ja tuulikin hetkeksi melkein loppui, joten lähdimme tutkimaan leikkipaikkaa. Hippis harjoitteli potkupyöräilyä, ei vielä oikein ole tajunnut miten homma toimii, mutta harjoittellaan, harjoitellaan. Hippis tykkäs leikkipaikat liukumäestä ja trampoliinistä ja rannalla neiti olisi läpsytellyt rantavedessä vaikka kuinka kauan. Hetket leikkien jälkeen pääsimme lähtemään takaisin vaunulle päin ja kävimme vielä ihastelemassa vesipuiston liukumäkiä. Vaunulla söimme iltapalan ja Hippis leikki ulkona vaunun luona vielä hetken. Jossain vaiheessa neiti kuitenkin väsähti ja tuli sisälle ja otti masin ja tutin ja kävi pötköttelemään lattialle ja nukahti siihen. Pienempikin neiti nukahti sohvalle. Siirsimme neidit omiin sänkyihin ja menimme pikku hiljaa nukkumaan. 

Sunnuntai:
Tänään tehtiin nukkumis ennätys pitkään aikaan. Hippis nukkui hieman yli kymmeneen! Itse heräsin jo hieman ennen ysiä kun Muumi söi ja nukahti sitten vielä takaisin. Itse lähdin kaikessa rauhassa käymään vessassa eli vietin hieman omaa aikaa. Takaisin tullessani kaikki vielä nukkui. Sain rauhassa syödä aamupalaa ennenkuin Hippis heräsi. Juuri kun olin saanut syötyä kuului vaunun toisesta päästä "äitii, emma nukkuu täälä. Isi nukkuu." Ja sitten Hippis halusikin tulla minun ja Muumin kansssa pötköttelemään. Yhdentoista aikoihin Hippiäinen alkoi isiä herättelemaan ja tehtiinkin sitten lounasta koko porukalle. Isimiehelle grillipihvejä ja minulle ja Hippiäiselle miniburgereita. Nam! Muumilla tietysti on omat eväät eli tissimaitoa, varmaan kaikkein terveellisintä ruokaa mitä tässä reissun aikana tulee kenenkään meistä syötyä =D Voi kuinka ihanan helppoa imettäminen on! Ei tarvitse lämmitellä maitoa, kantaa pulloja mukana, pestä pulloja eikä tarvitse tien päällä miettiä että missä pääsisi lämmitämään maidon. Voi vain pysähtyä bussipysäkille ja syöttää pienen neidin. En todellakaan vähättele pulloruokittuja tai niinsanottuja korvike vauvoja koska Hippis on kasvanut korvikkeella, ja kasvanut huomattavasti enemmän ja paremmin kuin mitä Muumi on kasvanut tissimaidolla. Olen ja ollaan kaikki tyytyväisiä kun imetys Muumin kohdalla onnistuu ilman ongelmia ja ollaan "päästy" näinkin pitkälle imettämisen kanssa ilman ongelmia ja lisämaitoja. Tänään katsellaan kuinka moni täältä leirintäalueelta lähtee kotia kohti tai seuraavalle alueelle. Me jäädään tänne vielä ja toivotaan, että ilmat paranisi ja päästäisiin ihmettelemään huvipuistoa ja ehkä jopa vesipuistoa joka tuossa leirintäalueen vieressä on. Tänään onkin taas pilvinen päivä, mutta Hippis viihtyy tuossa ulkona vaunun vieressä leikkimässä.

Muumin ristiäiset

Meidän Muumin ristiäiset oli huhtikuun alussa. Alun perin oltais haluttu pitää ristiäiset maaliskuussa, mutta maaliskuun joka viikonloppuna oli jo jotain, oli pääsiäistä ja synttäreitä =D
Ristiäisiä varten varattiin seurakuntatalolta siihen sopiva tila.
Tarjoiltavat oli kaikki tehty ite, paitsi muumikeksit. Teemana meillä oli tietydti muumit, aiheeseen sopivasti.

Minä leivoin voileipäkakut, juustokakun ja täytekakun. Isoäitini eli mummuni leipoi, nakkikääröjä, keksejä ja pullia. Voileipäkauissa oli toisessa oli täytteenä kinkkua ja toinen oli gluteeniton ja kasvisversio. Juustokakku oli kolmensuklaanjuustokakku ja gluteeniton. Ja se on muuten todella helppo toteuttaa gluteenittomana. Täytekakku oli myös gluteeniton ja sen täytteenä oli mansikkamousse sekä valkosuklaamousse, mun lempparit. Kuorrytykseen käytin kermaa, jonka värjäsin ja laitoin hieman vaniljakreemijauhetta sekaan. Normisti minä en syö täytekakkua mutta jos itse teen niin teen tuolla täytteellä ja syön itsekkin. Yleensä kun teen täytekakkuja, maistatan täytteet Makella. Jutta taiteili sokerimassa koristeen kakkuun, tietysti teemaan sopivan eli Niiskuneidin.

Kastemekkona meillä oli sama mekko joka oli Hippiäiselläkin ristiäsissä. Eli useammalla ollut, useamman sukupolven kastemekko. Nauhan väri on vain tarvittaessa vaihtunut.

Pikku neiti nukkui koko papin kertomusten ajan eikä edes pään kasteleminen herättäny. Kerran taisi inahtaa mutta Jutta kun hieman hyssytteli niin nukahti takasin. Muumi kiersi tietysti vieraiden sylissä ja nukkui tyytyväisenä vaikka syli vaihtuikin välillä.

Hänestä tuli virallisesti Sofia Liisa Kesseli

Nimen takana ei sinäänsä ole mitään tarinaa. Sofia nimi on yhtälailla kansainvälinen kuin isosiskonsakin nimi. Liisa nimi tulee minun ja Maken puolen suvusta. Halusimme jonkun suvussa olevan nimen ja pitkään mietimmekin että kumminpäin nimet laitamme, mutta päädyimme tähän nimijärjestykseen, muumi voi sitten isompana päättää kumpaa nimeä hän haluaa käyttää kutsuma nimenä. 

Hiljaiseloa naurun täyteisessä kodissa

Hiljaiseloa blogin puolella ollut jo jonkin aikaa. Miksi? Ehkä siksi että omasta mielestä meidän arjessa ei ole mitään mistä kirjottaisin. Mutta viime viikonloppuna katsoessani iloisia nauravia lapsiani, tyttöjäni sekä asuntovaunun hakureissusta innostunutta isimiestä. Tajusin, että meillä arki saattaa olla tylsää pullamössöä ja viikonloput on lähes jokainen ihanaa onnellista juhlaa.

Viimeksi kun blogia kirjotin kirjoitin "lapsimessuja odotellessa". No messut tuli ja meni. =D Messuilla oli tavallinen hulina ja paljon "sotavaunuja äiteineen" niinkuin meidän isimies niistä sanoo. Meillä oli messuilla mukana meidän Emmaljunga Viikingit ja Tulan free to grow -kantoreppu, joka osottautui helpoksi kantovälineeksi myös tuon taaperon kohdalla. Hippistä siis siinä välillä kannettiin kun ei kävellyt nätisti tai ei jaksanut seistä seisomalaidalla. Paljon oli nähtävää ja ihmeteltävää taaperolla. Kuvia en sieltä messuilta yhtään räpsinyt, keskityin katsomaan brändejä ja ettei taapero katoa kovin kauas =D

Käytiin myös Ruotsin risteilyllä ja katsomassa kuinka pitkällä kevät oli naapurimaassa. Tällä kertaa Hippis oli innokas menemään leikkihuoneessa, mutta kaikkein parasta laivalla taisi olla Harri Hylkeen disco, jossa Hippiäinen tanssi sydämensä kyllyydestä. Etukäteen vähän jännitin että miten uhmataaperon yöunet sujuu, mutta ne menikin todella hyvin. Pyydettiin hyttiin sängyn laita, kun
viimeksi taisteltiin uhmiksen kanssa matkasängyssä nukkumisesta, kun neiti olisi halunnut nukkua ns normisängyssä. Tällä kertaa ei sitten edes pyydetty matkasänkyä hyttiin, mutta saimme sen silti luultavasti Muumia varten mutta sanoimme, että sen voi noutaa pois kun ei käytetä sitä.
Muumi nukkui minun vieressä yöt. Ollaan yleensä otettu valokuvia laivalla ja niin otettiin nytkin. Halusin että meistä otetaan virallinen perhekuva, kun sellainen on otettu viimeksi pari vuotta sitten, silloin kun Hippis oli 5kk ikäinen. Samalla kuvaaja halusi ottaa isimiehestä ja neideistä kuvan ja se onnistu todella hyvin. Hippis ujosteli kuvaajaa, eikä hymyillyt oikeastaan missään kuvassa =D
Vappuaattona Jutta ja kummityttöni oli meillä kylässä ja päätettiin tehdä munkkeja, molemmat ensimmäistä kertaa.. Tehtiin munkkeja Sotkun munkkien reseptillä ja onnistuttiin, niistä tuli hyviä eikä onnistuttu aiheuttamaan rasvapaloa. =D

Sitten meillä oli tässä vähän aikaa sitten retki korkeasaareen jonka meidän vuokranantaja kustansi. Ollaan siis ensimmäistä kertaa yrityksellä vuokralla. Ja meille järjestettiin päivä korkeasaaressa.
Isimies ei ollut innostunut lähtemään sinne joten otin Jutan ja kummityttöni sinne mukaan seuraksi. Pitkään pohdin, että kummat rattaat otan mukaan, mutta
onneksi päätin ottaa tuplarattaat koska uhmataaperon ja vihaisten hanhien yhdistelmä olisi voinut olla katastrofi.. Korkeasaaressa oli paljon hanhien pesiä ja puolisoita jotka vartioivat pesiä. Päivä oli todella onnistunut ja kaikilla oli todella kivaa. Käytiin syömässä Karhulinnan ravintolassa ja nähtiin paljon eläimiä ja Hippis tykkäsi paljon. Tuplarattaissa oli sekin hyvä puoli, että Hippis nukahti niihin päikkäreille. Bussimatkat meille myös kustannettiin ja no, bussimatkat
meni Hippiksen kanssa vähän levottomasti, mutta ihan hyvin onnistui.


Tässäpä meidän viime aikaiset tekemiset. Seuraavaksi olisi suunnitelmissa kesälomareissu vaunun kanssa ympäri suomea, saa nähdä minne päädytään ja miten selvitään uhmataaperon ja vauvan kanssa.

Terkut Aivan Villistä perheestä! =D
Meidän arkea voi seurata instagramissa @marppeli 

Meidän arki

Mitä me teemme arkena kun isimies on päivät töissä ja me lapsien kanssa kotona.

Meillä ei ole oikeastaan mitään päivärytmiä, niinkuin varmaan neuvolatädin mielestä pitäisi olla. Sen verran meillä on rytmiä, että Hippis herättää meidän yleensä samaan aikaan joka aamuja sitten
syömme aamupalaa, Hippis hokee "ampalaa" niin kauan kunnes saa sitä. Sitten Hippis yleensä leikkii itsekseen omassa huoneessa tai tulee leikkimään olohuoneeseen. Muumi on herättämisen jälkeen yleensä reilu tunnin hereillä ennenkuin nukahtaa leikkimatolle kesken leikin tai sitteriin. Puolen päivän aikaan syömme lounasta, joka on vaihdellen perus kotiruuasta simppeliin ja nopeaan ranskalaisiin ja nakkeihin. =D Syönnin jälkeen laitan Hippiäisen päiväunille tai sitten mennään kävelylle jonka aikana Hippis toivottavasti nukahtaa rattaisiin ja nukkuu edes jonkin hetken, ettei olisi sitten illalla kovin väsynyt ja kiukutteleva. Iltapäivä menee yleensä elokuvaa katsoen tai leikkien kun odotetaan isiä kotiin. Ilta ollaan joko kotona tai liikenteessä, eli mummilla tai kauppakeskuksessa, ehkä jopa pesettämässä autoa. Molemmat neidit viihtyy autossa hyvin, pienemmälle tulee usein nälkä jos pesulan jonossa joutuu odottelemaan ja silloin yleensä syötänkin pikkuneidin jonottaessa ja/tai pesussa ollessa. Nyt kun kirjoitin tätä huomasinkin että onhan meillä jonkun näköinen rytmi päivässä. Mikään päivä ei onneksi ole samanlainen, yhtenäpäivänä saattaa tulla kaveri käymään, tai että me mennään kyläilemään, on neuvola aika, tai sitten isimies soittaa yllättäen että hänet voisi hakea töistä. Jonkun verran koen "paskamutsi" -fiilistä näistä meidän päivistä, että annan Hippiksen katsoa joskus jopa usemman elokuvan päivässä, lähinnä ehkä siksi että silloin hän harvemmin kiukuttelee ja mun oman jaksamisen vuoksi.. Joskun jopa ollaan niin hulluja että syödään aamupalan jälkeen sipsejä kun katsotaan elokuvaa. Muumille on myös muodostunut jonkun näköinen rytmi nukkumisen ja syömisen suhteen.

Tämä alku vuosi on mennyt aika vauhdilla, on ollut paljon juhlian lyhyellä aikavälillä. Näihin kuukauksiin on mahtunut pettymyksiä ja iloa. Meidän piti lähteä viettämään mun synttäreitä laivalle, mutta siihen tuli pari muuttujaa ja ei sitten päästykkään lähtemään. Mutta nyt vihdoin koittaa se kauan odotettu tukholman risteily, jota me kaikki ollaan odotettu. Se on mulle semmoinen asa jonka ansiosta jaksan henkisesti, vaikkei se ole mikään rentoutumis loma. Mutta minulle on, koska menemme perheenä viettämään irtiottoa arjesta. Kerron sitten risteilyn jälkeen miten meillä sujui vahvatahtoisen uhmataaperon ja vauvan kanssa. =) Mutta nyt jos saisin vihdoinkin neiti Hippiäisen pukemaan housutkin niin käydään ulkona ja katsomassa jospa pesutupa olisi vapaa niin saisin vähän pyykkejä pestyä. Pesukone kun päätti ilmoittaa itsensä sairaaksi..


Viikonloppua ja lapsimessuja odotellen, terkuin paskamutsi =D

Yksinäinen äiti ihminen

Yksinäisyys, yleistä mutta silti siitä ei puhuta paljoa.. Voiko ihminen olla yksinäinen vaikka kotona on kaksi lasta ja mies?
 Kyllä, ainakin minun mielestäni. Lasten kanssa ei voi puhua samanlaisista asioista kuin toisen aikuisen kanssa. Lapset ovat lapsia ja toivottavasti ovat lapsia vielä kauan. Miehen kanssa ei voi jakaa ajatuksia kaikista asioista joista haluaisi. Välillä minusta tuntuu ettei tuon meidän isimiehen kanssa ei keskustella kuin että kumpi laittaa Hippiksen nukkumaan ja mitä tänään tai huomenna syödään. 

Ei saa ymmärtää väärin, kyllä meillä on yhteistä tekemistä ja tehdään asioita yhdessä, jaetaan arjen asioita ja kasvatetaan lapsia yhdessä. Mutta ei kaikki ole aina niin helppoa kuin kuvittelisi. Nyt isimies on ollut meidän kanssa kotona kolme viikkoa isyyslomaa viettämässä ja ennen sitä oli viikon sairaslomalla flunssa takia. Joten ollaan oltua aika paljon toistemme seurassa, melkein 24/7 oikeastaan. Välillä se näkyy siinä että riitaa saattaa syntyä todella pienistä ja mitättömistä asioista. Vaikka minulla onkin facessa reilu 300 kaveria, pidän aktiivisesti yhteyttä vain kahteen kaveriin. Kun Make on töissä päivisin, olen minä yksin kotona, tai no nykysin kahden lapsen kanssa kotona, mutta koen olevani yksin. Hippiäisen kanssa pyrin käymään kaupassa edes kääntymässä tai edes lenkillä, jotta pääsin "ihmisten ilmoille" edes hetkeksi. Mutta pitkän ajan päälle onhan se yksinäistä kun on arkisin yksin senljän seinän sisällä kaksivuotta. Lähin kaveri minulla asuu reilu 20 kilometrin päässä joten tarvitsisin auton päästäkseni sinne ja auto ei välttämättä ole aina minun käytettävissä. Jotkut varmaan ajattelevat että on minun oma vika kun olen yksinäinen enkä tee asian eteen mitään jotta saisin äitiystäviä tai juttuseuraa, mutta vaikka meidän kunnalla on erilaisia kerhoja ja seurakunnallakin on perhekerhoja, mutta minä en ikäväkyllä ole niin sosiaalinen ihminen että menisin noissa kerhoissa juttelemaan ihmisille tai edes saisin tarpeeksi rohkeutta lähteä noihin kerhoihin. Täysin en kyllä pääse mökkihöperöitymään neljän seinän sisällä, koska onneksi on some ja skype. Saatan skypetellä ystäväni kanssa useamman kerran viikossa ja joskus jopa koko päivän ajan, taisiis puolisoiden työssäoloajan. Lasten kanssa on helppo skypetellä ja tehdä ruokaa samalla ja vähän niinkuin jakaa sitä lapsiarkea jonkun kanssa jolla on samatilanne. Luulen että se pitää meidän molemmat järjissään. Kun juoruilemme ja jaamme arkea omalla tavallamme keskenämme. Ja somen kauta pidän muutenkin yhteyttä ihmisiin enemmän kuin että tapaisin heitä, juuri siksi kun kaverit eivät asu tässä lähellä. 

Tälläistä minä täällä pohdin. Ja luulen etten ole ainut yksinäinen äiti, vaikka kotona onkin lapsia. Kun Muumi syntyi ja isimiehen isyysloma alkoi, oltiin jumissa sisällä kahden viikon ajan kun oli niin kovat pakkaset, ettei päästy ulkoilemaan ollenkaan. Käytiin kuitenkin tietty kaupassa ruokaostoksilla ja pari kertaa käytiin Jumbossa, ja samalla ajeltiin meidän perus Hesan lenkki, autossa kun meillä on aina lämmin ja se onneksi lämpeää hyvin ja suht nopeasti sekä auto meillä on lämpeämässä ennenkuin mihinkään lähdetään. 

Huomenna alkaa arki oikein kunnolla kun isimies palaa töihin pitkän isyysloman jälkeen. Pääsen luomaan arjen kahden lapsen kanssa eli yritän päästä ulkoilemaan vähintään kerran ja saada aikaiseksi tehdä kunnon kotiruokaa lounaaksi ja tietty saada tuo isompi neiti syömään sitä vielä =D Yhden päivän olen jo viettänyt tyttöjen kanssa yksin kotona ja se päivä meni hyvin, olin tietysti kyllä illalla aika uupunut ja oli ihana kun sain antaa muumin isimiehelle ja makoilla rauhassa sohvalla Hippiäinen kainalossa. Ristiäisten järjestelytkin on hyvällä mallilla, juhlapaikka ja pappi on varattu ja nyt odottelenkin soittoa papilta. Mutta näistä asioista kirjoittelen sitten myöhemmin =) 

Muumin tarina

Me ei Maken kanssa hirveesti puhuttu ennen Hippiäistä lapsista. Kun päätös perheenlisäyksestä tehtiin niin se vaan tuntui meille sopivalta ja ajankohtaiselta silloin. Ja sitten saimmekin 9kuukautta myöhemmin pienen Hippiäisen syliimme ja aloimme opettelemaan elämää vanhempina ja huolehtimaan pienestä ihmisen alusta. Vuosi sitten aloimme puhumaan jospa Hippiäisestä tulisikin jossain vaiheessa isosisko. Ja kesäkuun alussa teinkin positiivisen raskaustestin.
Meidän pieni Muumi neiti syntyi 18 helmikuuta klo 19.23. Painoa pienellä prinsessalla oli 3080g ja pituutta 49cm.

Synnytys oli erilainen ja nopeampi ajallisesti verrattuna Hippiäisen synnytykseen. Synnytyksen kestoksi on merkitty neljä ja puoli tuntia. Kivunlievityksenä oli vain ilokaasu. Ja ponnistus vaihe oli yllättävän kivulias ja pitkältä tuntuva hetki, vaikka kestikin vain 8min. Kätilöt oli ihanan kannustavia ja tsemppaavia. Isimieskin oli mukana ja omalla tavallaan tuki ja tsemppasi. Osastolla oltiin pari päivää.

 Tuore isosisko Hippis oli mummulassa hoidossa meidän sairaalassa olo ajan. Ja meni vielä mummilaan yhdeksi yöksi hemmoteltavaksi. Me isimiehen kanssa lepäilimme ja tutustuimme pieneen ihmisen alkuun kotona rauhassa. Hippis oli innoissaan pikkusiskosta ja halusikin aluksi pitää vauvaa koko ajan sylissä ja kotona pussaili ja halaili pikkusiskoa innokkaasti. Edelleen pitää katsoa, ettei Hippis anna turhan rajusti rakkautta Muumille. Mustasukkaisuutta ei ole vielä ainakaan havaittavissa, Hippiäinen osallistuu vauvan hoitoon ja on omaitsensä eli hyvin kovatahtoinen uhmis taapero =D 

Nämä kaksi ekaa viikkoa meillä meni oikeastaan kokonaan kotona, kovien pakkasten takia. Kävimme kyllä pari kertaa kaupassa ja kiertelemässä ostoskeskuksessa. Sunnuntaina tuli Muumille kaksi viikkoa jo ikää täyteen ja käytiinkin ensimmäisellä vaunulenkillä Muumin tulevan kummitädin kanssa. Arki meillä ei ole vielä oikein alkanut kun isimies on vielä viikon verran meidän kanssa kotona viettämässä isyyslomaa. Elämä kahden lapsen vanhempana on kuitenkin alkanut sujumaan omalla painollaan ja tavallaan. Edelleenkin opetellaan olemaan vanhempia vauvalle ja taaperolle, mutta sitähän elämä on, uuden oppimista, päivittäin. =) 

Uusi Vuosi, Uudet Tuulet

Muutto, joulu, vuoden vaihtuminen, arjen aloitus "pitkän" loman jälkeen.. Mistä sitä aloittaisin, paljoa en joulunakaan napsinut kuvia, mutta joitan. Jännä miten sitä joskus tykkäsin paljonkin kuvailla, mutta nyt se on jäänyt vähemmälle vaikka kamera onkin näkyvillä ja muistuttaa itsestään joka päivä. 

 

Meidän joulu, puolen päivän aikoihin mennään ensimmäiseen joulupöytään syömään, käydään

haudoilla ja mennään seuraavaan kylä paikkaan nauttimaan lisää jouluruokaa. Ja sitä nautitaan monta päivää vielä aaton jälkeen. Täytyy kyllä sanoa, että neljäntenä päivänä kinkku alkoi jo vähän tökkiä, mutta onneksi on muutakin joulupöydässä, jopa minunlaiselle nirsolle ruokailijalle. =D Hippiäinen ei myöskään välittänyt tänäkään jouluna jouluruuista vaan nautti omia ruokiaa, tai no niitä mitä malttoi syödä, olihan serkkupojan kanssa juokseminen paljon kivempaa kuin syöminen. Joulupukkia ei nähty tänä vuonna, viime vuonna ainakin pukki oli Hippiksestä hieman pelottava, joten ehkä ensivuonna kun serkkupoikakin on jo vuoden vanhempi. (ja meillä on kolme lapsosta juoksentelemassa pöydän ympäri!) Vaikkei pukkia nähtykkään niin ilmeisesti Hippis on ollut erityisen kiltisti kun sai paljon lahjoja. =) Hippis sai mm. nuken vaunut ja duploja sekä uuteen sänkyyn uuden patjan. Joulun jälkeen laitettiin sänky kasaan ja Hippis onkin nukkunut siinä siitä asti joka yö, hyvin nätisti. Yöt on vaihtelevia, välillä Hippis ei itke kertaakaan ja joskus saattaa itkeskellä jopa tunnin välein, mikälie sitten neitiä itkettää, unet vai hampaat?

Vuoden vaihteen jälkeen sain meille kotiin uudet menopelit, "vanhat" rakkaudet takasin, Nyt Hippiäisellä käytössä, keväämmällä sitten Muumilla. Tuplatkin odottavat jo että pääsisivät käyttöön. Tällä hetkellä Pippuri nukkuu kopassa ja kaukalo on vain säilytyksessä siinä kiinni, siitä se on sitten lähdön hetkellä helppo napata mukaan. =)

Vuosi vaihtui tutussa porukassa, samalla tutulla kaavalla, naurulta ei voinut välttyä. Hippis meni mummille hemmotteluun ja me vanhemmat käytiin testaamassa Ison Omenan uusi hohtogolf kaverin kanssa. Ja sitten käytiin syömässä ja käytiin ampumassa raketteja. Kun raketit oli paukuteltu tultiin meille ja pelattiinkin loppu yö UNOa. Huomaamatta taidettiin pelata sitä reilu kolme tuntia, kunnes minua alkoi väsyttämään ja menin nukkumaan. Jätkät vielä katsoivat elokuvaa ja menivät sitten nukkumaan. Rauhallinen vuoden vaihde, mutta hauskaa oli, niinkuin aina. 

(muutama kuva olohuoneesta, joka oli kuvaus hetkellä siisti)

Isimies oli meidän kanssa kotona lomalla kaksi viikkoa, arjen aloittaminen pitkän vapaan jälkeen on aina oma asiansa, vaikka minä olenkin ollut jo pitkään kotona. Hippis tottui siihen, että isi oli kotona aamulla kun heräsi ja isiä etsittiinkin ensimmäisinä aamuina kun arki oli alkanut ja isi palannut töihin. Kahdessa viikossa Hippiäisestä tuli todellinen isin tyttö, isi piti aina saada mukaan huoneeseen katsomaan elokuvaa, äiti ei saanut sinne silloin mennä. Hippis halusi aina tehdä asioita vain isin kanssa, äitiä tarvittiin vain kun oli nälkä eli piti saada "ampalaa", niinkuin neiti aina vaatii. =) 

Sairaalakassia en ole pakannut, mutta vauvan vaatteet olen katsonut jo

Me ollaan Hippiäisen kanssa otettu päivät rennosti, minä en jaksa enää näillä raskauden viimeisillä viikoilla enää niin samanlailla touhuta ja mennä kuten ennen. Pikku hiljaa olen yrittänyt laittaa vauvan tavaroita paikoilleen, sekä laittaa muuttotavaroita paikoilleen. Hiljaa hyvä tulee, eikä noita kaikkia laatikoita tarvitse yhdessä päivässä saada purettua. Voisin ehkä jossain vaiheessa kirjoitella raskauden kuulumisia, sekä tietysti tästä uudesta asunnosta. Riippuen tietysti koska tämä Muumi päättää syntyä, nyt rv35+5 ja huomenna neuvola.