Terveiset vaan sukulaisille ja läheisille, että tää vaan on mun näkemys toisesta puoliskosta ja näin me vaan eletään =D
Ajatelin kertoa vähän että millainen pari minä ja Make ollaan.. Ja mitä meijän omanlaiseen satuun kuuluu.. =D Tossa heinäkuun loppu puolella tuli täyteen kolme vuotta siitä kun todettiin ääneen että me vissiin sit seurustellaan =D
Ensimmäinen vuosi oli tietysti ruusuilla tanssimista ja just niin ihanaa kun voi kuvitella. Make asu meillä puoliksi ja asuttiin meijän asuntovaunussa syksy, talvi ja kevöt/kesä. Kesällä 2014 muutettiin sit ihan omaan kämppään.
 |
| elokuu 2013 |
Sitten ku ollaan toisen kans oikeesti melkein koko ajan 24/7 niin sit voi sanoo et tuntee toisen aika hyvin. Makesta voisin sanoo että se on välillä tosi lapsellinen sellasissa asioissa joissa pitäis olla asiallinen, se kettuilee mulle sellasista asioista joista mä tykkään esim. telkka sarjat ja leffat. Ei sille voi mitään jos toinen tykkää ja toinen ei. =) Se mitä make sanois musta niin.. Oon ärsyttävä, mäkättävä, kitisevä emäntä =D Oon mä kai välillä ihan hauskaa ja kivaa seuraaki :D No ei.. Meillä on oikeesti kivaa ja hauskaa toistemme kanssa, jokasesssa parisuhteessa on niitä kausia kun toinen on tosi ärsyttävä eikä jaksais yhtään olla se parisuhteen toinen osapuoli..
 |
| marraskuu 2013 |
Mitä se sitten on kun toinen on huomionhakuinen ja todella hellyyden kipeä.. Noh yhdessä vaiheessa se oli asiallista keskustelua ja hetken prinsessa satu (emännän mielestä). Sitten taas joskus se on paljon kyyneliä ja huutoitkua, toisen osapuolen hämmennystä ja ymmärtämättömyyttä.. Kiukkua ja mökötystä, ehkä jopa muutaman tavaran paiskomista.. (ne jotka mut tuntee kunnolla tietää että tää on ihan normaalia =D) Meidän pari suhteessa minä olen se joka haluaa enemmän huomiota ja hellyttää, mutta samalla taas myös sitä omaa aikaa istua koneella ja toinen istuu sohvalla pelaamassa tai katsomassa telkkaria.
 |
| huhtikuu 2014 |
Raskauden myötä sekä etenkin sen myötä mitä raskaudestä jäi minuun, minusta on tullut vielä enemmän itsekriittisempi ja haen hyväksyntää puolisolta. Puolisko ei anna sitä oma-alotteisesti, vaan lähinnä kun kysyn itseeni littyvän kysymyksen vastaus on "joojoo hyvä on". Olen epävarma itsestäni, etenkin kehostani.. Toivoisin kehuja ja rohkasuita ja etenkin pientä tönimistä kuntoilun ja kunnon syömisen suuntaan. Mutta aina ei saa haluamaansa, jolloin tästäkin aiheesta tulee usein sana harkkaa.. Lähinnä kun minä sen aloitan (niinkuin aina) siitä etten voi mitenkään ymmärtää miten minä riittäisin makelle tai miten se ees haluaa olla mun kanssa. Saatika että miten se jaksaa mun mielialavaihteluita, kiukkupuuskia tai ylipäätään MUA =D mutta jotenkin se vissiin jaksaa kun ollaan oltu jo sen verran kauan yhessä ja on se sanonu haluavansa olla mun kanssa pitkään.. =)
 |
| lokakuu 2013 |
Hmm.. Puoliso, poikaystävä, rakas pieni kultakala.. Herra itse tietää mitä tuo kultakala tarkoittaa =) ja ehkä muutama tuttukin. Silloin joskus meidän alku aikoina mulla kesti tottua siihen että Makea sai aina odottaa.. Se sanoi tulevansa tunnin päästä, tämä piti tulkita kolmena tuntina, kun Make sanoi lähtevänsä juuri tämä tarkoitti vielä vähintään tuntia maksimissaan kolmea tuntia. =) Mutta tähänkin tottui. Meidän melkein varmaan lähes päivittäiset kinat tulee kotitöistä, niinkuin ihan varmaan monilla pariskunnilla. Tosin jotkut ovat vaan niin samaa puuta ettei tästä tule mitään ongelmaa parille. Mutta meille tulee kinaa myös Hippiäisen hoidosta ja jos siitä kertoisin sen kirjottaimiseen menisi ihan liian kauan. Joten en kirjota =D
Me riidellään ja kinataan, riidellään koska minä ylireagoin johonkin jonka make sanoi vitsillä ja otin sen tosissani. Mökötetään, kettuillaan, itketään (minä), mutta kyllä me nauretaankin. Ja paljon, vitsaillaan yhdessä ja nauretaan niin että mahaan sattuu ja itkettää =D Me ollaan me ja tehdään asiat meidän tavalla, ei ehkä juuri helpoimmalla tavalla mutta.. =) Kun olen purkanut pahaa oloa ystäville, he ihmettelee että miten voi sitten olla toisen kanssa kun on niin huono olla.. Noh välillä onkin, mutta usein se on ihan itse aiheutettua ja ihan itse ylireagoitua, ja liioteltua.. Me sovitaan maken kanssa suht nopeesti. Ja nykysin vaan todetaan riidan tai kinaamisen jälkeen, "ei jaksa riidellä enää". Joo ei jaksakkaan, se vie voimia yllättävän paljon.
Joka tapauksessa nään meidät ihan normaalina pariskuntana, kultakalana ja nalkuttavana emäntänä, apinana ja gorillana tai välillä simpanssina, Me ollaan me. toiset tykkää toiset ei, Love you <3
 |
| heinäkuu 2016 |
P.S. Ei pahalla muru, rakkaudella =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti