torstai 4. elokuuta 2016

Rakas Kultakala


Terveiset vaan sukulaisille ja läheisille, että tää vaan on mun näkemys toisesta puoliskosta ja näin me vaan eletään =D
Ajatelin kertoa vähän että millainen pari minä ja Make ollaan.. Ja mitä meijän omanlaiseen satuun kuuluu.. =D Tossa heinäkuun loppu puolella tuli täyteen kolme vuotta siitä kun todettiin ääneen että me vissiin sit seurustellaan =D
Ensimmäinen vuosi oli tietysti ruusuilla tanssimista ja just niin ihanaa kun voi kuvitella. Make asu meillä puoliksi ja asuttiin meijän asuntovaunussa syksy, talvi ja kevöt/kesä. Kesällä 2014 muutettiin sit ihan omaan kämppään.
elokuu 2013
Sitten ku ollaan toisen kans oikeesti melkein koko ajan 24/7 niin sit voi sanoo et tuntee toisen aika hyvin. Makesta voisin sanoo että se on välillä tosi lapsellinen sellasissa asioissa joissa pitäis olla asiallinen, se kettuilee mulle sellasista asioista joista mä tykkään esim. telkka sarjat ja leffat. Ei sille voi mitään jos toinen tykkää ja toinen ei. =) Se mitä make sanois musta niin.. Oon  ärsyttävä, mäkättävä, kitisevä emäntä =D Oon mä kai välillä ihan hauskaa ja kivaa seuraaki :D No ei.. Meillä on oikeesti kivaa ja hauskaa toistemme kanssa, jokasesssa parisuhteessa on niitä kausia kun toinen on tosi ärsyttävä eikä jaksais yhtään olla se parisuhteen toinen osapuoli..
marraskuu 2013
Mitä se sitten on kun toinen on huomionhakuinen ja todella hellyyden kipeä.. Noh yhdessä vaiheessa se oli asiallista keskustelua ja hetken prinsessa satu (emännän mielestä). Sitten taas joskus se on paljon kyyneliä ja huutoitkua, toisen osapuolen hämmennystä ja ymmärtämättömyyttä.. Kiukkua ja mökötystä, ehkä jopa muutaman tavaran paiskomista.. (ne jotka mut tuntee kunnolla tietää että tää on ihan normaalia =D)  Meidän pari suhteessa minä olen se joka haluaa enemmän huomiota ja hellyttää, mutta samalla taas myös sitä omaa aikaa istua koneella ja toinen istuu sohvalla pelaamassa tai katsomassa telkkaria. 
huhtikuu 2014
Raskauden myötä sekä etenkin sen myötä mitä raskaudestä jäi minuun, minusta on tullut vielä enemmän itsekriittisempi ja haen hyväksyntää puolisolta. Puolisko ei anna sitä oma-alotteisesti, vaan lähinnä kun kysyn itseeni littyvän kysymyksen vastaus on "joojoo hyvä on". Olen epävarma itsestäni, etenkin kehostani.. Toivoisin kehuja ja rohkasuita ja etenkin pientä tönimistä kuntoilun ja kunnon syömisen suuntaan. Mutta aina ei saa haluamaansa, jolloin tästäkin aiheesta tulee usein sana harkkaa.. Lähinnä kun minä sen aloitan (niinkuin aina) siitä etten voi mitenkään ymmärtää miten minä riittäisin makelle tai miten se ees haluaa olla mun kanssa. Saatika että miten se jaksaa mun mielialavaihteluita, kiukkupuuskia tai ylipäätään MUA =D mutta jotenkin se vissiin jaksaa kun ollaan oltu jo sen verran kauan yhessä ja on se sanonu haluavansa olla mun kanssa pitkään.. =) 
lokakuu 2013
Hmm.. Puoliso, poikaystävä, rakas pieni kultakala.. Herra itse tietää mitä tuo kultakala tarkoittaa =) ja ehkä muutama tuttukin. Silloin joskus meidän alku aikoina mulla kesti tottua siihen että Makea sai aina odottaa.. Se sanoi tulevansa tunnin päästä, tämä piti tulkita kolmena tuntina, kun Make sanoi lähtevänsä juuri tämä tarkoitti vielä vähintään tuntia maksimissaan kolmea tuntia. =) Mutta tähänkin tottui. Meidän melkein varmaan lähes päivittäiset kinat tulee kotitöistä, niinkuin ihan varmaan monilla pariskunnilla. Tosin jotkut ovat vaan niin samaa puuta ettei tästä tule mitään ongelmaa parille. Mutta meille tulee kinaa myös Hippiäisen hoidosta ja jos siitä kertoisin sen kirjottaimiseen menisi ihan liian kauan. Joten en kirjota =D
Me riidellään ja kinataan, riidellään koska minä ylireagoin johonkin jonka make sanoi vitsillä ja otin sen tosissani. Mökötetään, kettuillaan, itketään (minä), mutta kyllä me nauretaankin. Ja paljon, vitsaillaan yhdessä ja nauretaan niin että mahaan sattuu ja itkettää =D Me ollaan me ja tehdään asiat meidän tavalla, ei ehkä juuri helpoimmalla tavalla mutta.. =) Kun olen purkanut pahaa oloa ystäville, he ihmettelee että miten voi sitten olla toisen kanssa kun on niin huono olla.. Noh välillä onkin, mutta usein se on ihan itse aiheutettua ja ihan itse ylireagoitua, ja liioteltua.. Me sovitaan maken kanssa suht nopeesti. Ja nykysin vaan todetaan riidan tai kinaamisen jälkeen, "ei jaksa riidellä enää". Joo ei jaksakkaan, se vie voimia yllättävän paljon. 
Joka tapauksessa nään meidät ihan normaalina pariskuntana, kultakalana ja nalkuttavana emäntänä, apinana ja gorillana tai välillä simpanssina, Me ollaan me. toiset tykkää toiset ei, Love you <3
heinäkuu 2016

P.S. Ei pahalla muru, rakkaudella =)





maanantai 1. elokuuta 2016

Hei, kohta me kävellään!

Hetki taas sopivasti vierähtänyt reissusta ja viime kirjotuksesta. No mutta mitäpä meille kuuluu.. 
Hippiäinen sai uuden istuimen autoon, nyt kelpaa prinsessan matkustaa isompanakin tyttönä. =3
 Pippurin mielestä on ihan ok jakaa lelut tietysti. 
 Hippiäisen eka ponnari! Ja neiti laittoi vielä kynän hiuksiinsa koristeeksi. Letinkin neidin takatukkaan saisi jos pää pysyisi hetken paikallaan. =D
 Reissun jälkeen Hippiäinen oppi tämän, pöydän alle menemisen, koska helistin pallo meni sinne niin se oli sitten sieltä saatava. Ja hienosti pääsi itse poiskin pöydän alta. 

 Pippuri lapsenvahtina. 

Panda <3
Hankittiin Hippiäiselle ruokailu alustat jotta päästään sormiruokailemaan oikein kunnolla. Vihreän olen todellut hyväksi kun sitä ei saa liikuteltua ollenkaan pöydän päällä, punainen on sen verran iso että se liikkuu pöydän pintaa pitkin. Mutta on siis muuten toimiva, ei ollla sitä vielä kokeiltu niinkään. 
 Hippiäinen istuu kissojen(ja lapsen) aktivointilelussa. Pippuri ottaa rennosti helteellä viilennetyssä asunnossa. Jätin Maken Hippiäisen kanssa viideksi minuutiksi ja Hippiäinen oli päässyt korkeuksiin keinumaan. =)

Oltiin juhlimassa meidän vuosi päivää, missäs muuallakaan kuin Amarillossa. =D Myöhemmin syksyllä mennään sitten perinteisesti laivalle juhlimaan vuosipäivää. 
 Tän lapsen ilmeet on vaan parhaita <3 Oltiin yksi ilta lintsillä kattelemassa laitteita ja ihmisten huveja. Laitteet taisi olla Hippiäisen mielestä jänniä.

Nam! Lintsivohvelii!
Bemarin öljyjen vaihtoa hellepäivänä, ja myöhemmin illalla hyvää kanakeittoa! <3

 Tää neiti on kasvanu pituutta ihan hirmuisesti.
 Iltalenkillä. Oon varmaan jo monesti kertonu että nää uudet Emmaljungat on kyllä meille tosi hyvät. Neiti on näissä rattaissa nukkunu nyt huomattavasti enemmän ja paremmin kuin aikaisemmissa rattaissa. Ja toi pitkä kuomu on kyllä tosi kätevä!



 About viikko sitten oltiin Leolla kylässä koko päivä! Käytiin Helsingissä ja uimassa ja tietysti leikittiin paljon.






Kuvatulva..

 Perjantaina lähettiin aamulla kukonlaulun aikoihin Pohjammaalle ajelemaan. Hippis jäi sinne sitten mummun kanssa yöksi ja minä ja Make ajeltiin kotiin, kotona oltiin puolenyön aikoihin. Lauantaina mentiin sitten kavereiden kanssa viettämään päivää Lintsille. 


 Vihdoinkin meillä on keittiössä lapsiportti. Ja niinkuin arvelin kissat ei mahdu läpi(tietystikkään) eikä ne ole vielä tajunneet hyväpä ylikään.. joten pienen patentin avulla portti pysyy auki(postti ei pysy itsestään auki), ja kissat pääsee syömään etenkin silloin kun Hippiäinen nukkuu tai ei olla kotona. 

Nam Nam! Perunamuusia ja lohta ison tytön pilttiä! (isopurkki, 8kk) Sotku oli melkoinen, neiti ei jaksa kovin kauaa keskittyä syömiseen joten syödään pieniä annoksia ja (yritetään) useasti päivässä.
Pippuri nukkui lattialla kun Hippiäinen oli päiväunilla.