perjantai 9. elokuuta 2019

Kesäreissu 2019



Sain töistä järjestettyä vähän pidemmän vapaan, joten käytimme tilaisuuden hyväksi ja lähsimme asuntovaunun kanssa reissuun. Ensin piti tietysti saada vetoauto kuntoon ja leimattua. Auto odottikin 295päivää uutta leimaa, ennen leimaamista piti tehä vähän turboremonttia ja vaihtaa muuta osaa uuteen.. Auton jälkeen katsastus vuorossa oli asuntovaunu, jonka katsastusta jännitin enemmän kuin auton.

Kaikki riippuisi siitä, saako vaunu kahden vuoden leiman vai ei(vaikkei siinä mitään ongelmia edes pitänyt olla). Vaikka ei saisikaan leimaa, päätettiin, että nukutaan sitten kotipihassa ja fiilistellään. Mutta kaikki meni hyvin ja auto ja vaunu sai leiman. Vaunun siivoaminen ja pakkaaminen kävi nopeasti, paljoa ei tavaraa tarvittu edes mukaan. Isimies haki isomman neidin mökiltä kotiin ja samana iltana oltiinkin jo matkalla ensimmäiselle leirintäauleelle. 12tuntia ennen lähtöä, ei ollut vielä varmaa minne päin lähdettäisiin, itään vai länteen, vai suoraa pohjoiseen päin. Päädyttiin kuitenkin lähtemään johonkin suht lähelle, koska lähtö kotoa tapahtui illalla eikä kaupassakaan oltu käyty.

Zoolandia, Lieto
 Ensimmäinen yö vietettiin Liedossa, Zoolandian leirintäalueella. Alue oli minulle ennestään tuttu vuosien takaa. Meistä kivan hiljainen ja rauhallinen alue. Meidän lisäksi oli pari asuntoautoa sekä asuntovaunua. Leirintäalue ei ole mikään kovin suuri, mutta sopivan kokoinen nurmikko alue. Vieressä tietysti Zoolandia, kaikkine puuhineen sekä eläimineen. Saavuttiin alueelle kymmenen jälkeen, siinä ei jaksanu muutakuin leiriytyä ja mennä nukkumaan. Ensimmäinen yö oli hankala etenkin pienimmän neidin nukahtamisen osalta. Sofia ei ole enää pitkään aikaan nukkunut mun vieressä, joten ei oikein malttanut nukahtaa. Mutta kyllä me kaikki saatiin ihan hyvät yöunet.
Zoolandia, Lieto
Toisena päivänä käytiin rauhassa kaupassa ja grillattin, ENSIMMÄISTÄ kertaa koko kesänä! (hyvin epänormaalia meille) Nautittiin hyvästä ruuasta ja kiireettömyydestä. Iltapäivä vietettiin Zoolandiassa. Jonkin verran oli paikka rapistunut siitä kun olin ollut siellä viimeksi (ainakin kuusi vuotta sitten). Hieman oli pettymys minulle, ettei eläimiä ollut niin paljoa kuin silloin joskus. Emma tykkäsi kovasti eri puuhapaikoista ja eläimistä sekä tietysti laitteista joihin hän pääsi yksin.


Suosittelisin paikkaa nykyisin enemmän kouluikäisille, siellä oli isommille lapsille enemmän puuhaa ja tekemistä kuin meidän 3v9kk sekä 1v5kk ikäisille lapsille. Uimaan olisi toki myös päässyt, kun Zoolandian alueella oli pari uima-allasta, mutta me emme tällä kertaa menneet. Olimme vielä toisen yön Zoolandian leirintäalueella kun oli rauhallista ja hyvä ilma. Emma sai rauhassa leikkiä leikkipaikalla omia leikkejään ilman että pikkusisko tuli häiritsemään. Sofia leikki omia leikkejä vaunun vieressä, äidin ottaessa aurinkoa ja isin nukkuessa päiväunia(iltaunia).
Zoolandia, Lieto

 Seuraavaa yöpymispaikkaa mietittiin myös jonkin aikaa, ajellaanko kuinka pitkä matka kerralla, kuinka pitkälle haluamme parin päivän sisällä ajella. Kolma yövietetiin Tuurin Onnelassa, meille tutussa paikassa. Kolmas yö meni jo molempien tyttöjen osalta todella hyvin, molemmat nukahti ennätys nopeasti. Onnella on meistä siisti ja mukava alue sekä edullinen. Emma halusi käydä yksisarviskaupassa, eli Tuurin Kyläkaupassa. Ja mehän käytiin, monta kertaa, kierreltiin rauhassa ja katseltiin eikä oikeastaan ostettukkaan mitään muutakuin ruokaa. Isimies osti autoon mikrokuituliinoja sekä vaahdottimen, minä ostin kuivauspalloja. =D Niin ja Tolu pakkauksen, jota molemmat salaa toivottiin olevan siellä myynnissä, kun viime kesänäkin oli. Osuttiin Tuuriin todella sopivaan ajankohtaan, Miljoona Tivoli oli viimeistä viikonloppua auki, sekä sunnuntaina olisi ollut Miljoona Rock, mutta sinne emme menneet. Tivolissa kyllä käytiin ja Emma pääsi joihinkin laitteisiin ihan itekseenkin. Tuurissa oltiin myös kaksi yötä.
Onnela, Tuuri


Viidenteen yöpaikkaan ei ollut pitkä matka, alle tunnin ajomatka. Mutta se ei haitannut meitä, jäi enemmän päivää aikaa touhuta pihalla ja nauttia kiireettömyydestä. Viides yö oltiin Virroilla, Vankkurimännikössä. Tuttupaikka minulle, vuosien takaa. Alue on siisti, rauhallinen ja siellä oli lapsille iso leikkipaikka, trampoliini sekä pomppulinna. Mutta silti alue ei päässyt meidän lemppari listalle. Alueella oli todella paljon kausipaikkalaisia, joten vaunujakin oli todella paljon, se sai alueen tuntumaan ahtaalta ja vähän sekavalta kun vaunuja oli siellä ja tuolla. Mutta alue oli kiva, rauhallinen ja siisti, sekä isännät olivat mukavia ja ottivat hyvin vastaan tälläiset nuoret karavaanarit.
Vankkurimännikkö, Virrat






Kotiin tultiinkin päivää suunniteltua aikaisemmin, ajateltiin rauhassa ajella kotiin (kolmen tunnin ajomatka) sekä pysähdella matkalla ja kotona rauhassa pestä pyykkiä ja kotiutua ennen minun seuraavaa työpäivää. Reissussa on kiva olla, mutta on se kiva tulla välillä kotiinkin.


Enemmän kuvia reissusta voi käydä katsomassa instagramista =)

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Roolinvaihto


Mitä meillä tapahtuu kun äidin ja isän roolit vaihtuu?
Meillähän on nyt se tilanne, että minun työsopimus alkoi tänään, mutta huomenna on vasta ensimmäinen työvuoro. Hieman jännittää. =) Minä siis menen töihin ja mies jää tyttöjen kanssa kotiin kuukaudeksi tai jopa kahdeksi, riippuen hänen työtilanteestaan. Miehelle tämä on uutta, ei ole ollut tyttöjen kanssa kolmistaan kotona kuin sen ajan, että olen käynyt salilla tai käynyt kaupassa, muutaman kerran niin että olen ollut juhlimassa ystävän kanssa, mutta silloin on prinsessat olleet unilla. Meillä ei ole ollut tarvetta, että mies olisi ollut pidempiä aikoja tyttöjen kanssa, yleensä mummot on halunnut molemmat tai toisen tytön luokseen kylään. Minua eniten jännittää miehen puolesta se, miten hänen hermonsa kestävät isomman prinsessan uhmaa ja kiukuttelua. =D Uskon, että heillä menee hyvin, vaikka ensimmäinen viikko onkin luultavasti haastava meille kaikille. Luulen, että molemmat tytöt kokeilee vähän isin hermoja ja rajoja.
Töihin mennossa minua jännittää ne sosiaaliset tilanteet joissa en ole ollut. Olen ollut kotona melkein kolme ja puoli vuotta, viimeisin "työkokemus" on muutaman kuukauden työharjoittelu parin vuoden takaa, joten siitäkin on jo aikaa. Nyt pitäisi taas oppia uusia asioita, olla uusissa tilanteissa, ja luoda uusia ihmissuhteita. Porukassa olen yleensä ensin se hiljainen seuraaja ja lämpenen sosiaalisuuteen pikku hiljaa kun alan tuntea ihmisiä enemmän ja kun minut tunnetaan paremmin. Minua myös jännittää se, että olettavatko ihmiset uudessa
työpaikassa, että opin heti kaikki ja että muistan heti kaiken. Tuskin, mutta silti tätä jännitän, olen ollut elämässäni enemmän työharjoitteluissa josta saa arvion ja loppuu muutamassa viikossa, kuin ihan oikeasti työelämässä. Tämä on minun ensimmäinen kunnon työ, jos kesätöitä ei lasketa. Ja vakituinen työsuhde! Joten kotiäityis päättyy minun osaltani tähän, kiitos ja kumarrus.
Hain moneen eri paikkaan kesätöihin, Lidl, HOK-elanto, Linnanmäki, SSO. Jokaisessa pääsin käymään haastattelussa, jotka eivät oikeastaan yhtään jännittänyt minua. Minua huvitti kun olin useammassa paikassa vanhin kesätyön hakija, suurin osa oli sellaisia jotka valmistuvat nyt keväällä lukiosta. Lidlistä ja HOK-elannolta tuli sähköposti "kiitos mutta valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun, kiitos mielenkiinnostasi". Linnanmäeltä tuli ensin sähköposti joka kertoi, että olen päässyt varasijalle. Olin jo siitä todella iloinen, koska olihan haastattelu luonut jonkun hyvän mielikuvan minusta työntekijänä. SSO:n haastattelun jälkeen pari päivää myöhemmin, soitettiin Hesburgerista ja kysyttiin että olisinko kiinnostunut työstä. Olin, joten sovimme haastattelun seuraavalle päivälle. Haastattelu päivän aamuna sain puhelun, Linnanmäeltä. Olen saanut paikan. Täysin uusi tilanne minulle, ensin ei kuulunut mistään paikasta mitään ja yhtäkkiä minulla olikin kaksi mahdollista kesätyöpaikkaa. Lupasin soittaa iltapäivällä uudelleen Linnanmäelle, jotta tietäisin enemmän mitä Hesburger minulle tarjoaa työpaikkana. Haastattelun jälkeen soitin Linnanmäelle ja kiitin tilaisuudesta, mutta en ota paikkaa vastaan. Päädyin tähän päätökseen työmatkan ja työsopimuksen keston perusteella.
 Nyt minulla on vakituinen työsuhde, ja 10min työmatka, jonka voin tehdä kävellen tai pyörällä, joten säästän bensakuluissa. Kiitos Linnanmäelle tilaisuudesta, välimatka vaikutti eniten tähän.

Huomista siis odotellessa..

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Mitä kuplaan kuuluu

Juhannuksen jälkeen en olekkaan kirjoitellut ollenkaan, en edes luonnoksia. Kesälomasta haluan kirjoittaa vaikka mitään erikoista ei tapahtunutkaan. Se mitä tässä on kahdeksassa kuukaudessa tapahtunut on oma asiansa. Ollaan nyt molemmat vanhemmat oltu samaan aikaan kotona viisi kuukautta. Se verran on miehen lomautus jatkunut ja vielä toistaiseksi jatkuu. Tämä on ollut kivaa, mukavaa vaihtelua, mutta kyllä tämä vaatii pitkiä hermoja lapsien ja puolisonkin osalta. Välillä se toisen naama alkaa ärsyttää kun sitä näkee lähes 24/7. Mutta sehän on ihan tervettä että haluaa hieman omaa aikaa ilman sitä toisen pärstää.
Mutta mitä ollaan kahdeksan kuukauden aikana tehty
Ollaan oltu kotona, katseltu elokuvia, opittu uusia taitoja, tehty ruokaa, nukuttu välillä pitkään, vietetty synttäreitä, ihasteltu uutta ihmistä, fiilistelty joulua, juhlittu vuoden vaihtumista ja vaikka mitä muuta.
Järjestettiin isille ylläri
isänpäiväristeily. Tajusi vasta
kun sai hyttikortin käteen
Emma 3v
Sofia oppi tammikuussa kävelemään ja nyt jo melkein juoksee. Nauraa, kikattaa, hauskuuttaa muita, ilmeilee, irvistelee, tykkää pehmoleluista ja autoista. Emma täytti marraskuun alussa 3v! Marraskuun alussa tytöt sai myös toisen serkun. Joulua vietettiin perheen kesken, syötiin joka päivä kahdessakin paikassa. Uusi vuosi vaihtui lapsivapaana, tytöt olivat hoidossa, ja me vanhemmat juhlimme uutta vuotta kavereiden kanssa.
Meidän kevät näyttää aurinkoiselta, niin kuin tämä päiväkin. Minä olen hakenut kesätöihin, haastatteluissa olen käynyt. Nyt toivon että jostakin tulisi tieto että olen päässyt kesätöihin. Tytöille on haettu päiväkotipaikkaa kesäksi. Kesän jälkeen haluaisin päästä johonkin töihin tai opiskelemaan. Vielä en oikein tiedä minne, mutta kevät ja kesä aikaa miettiä asiaa. Tuntuu haikealta laittaa molemmat tytöt päiväkotiin. Mutta minä toivon että pääsisin työelämään, vaikka tämä kotiäitinä oleminen olisi se unelmatyö, niin ei tämä kovin kannattavaa taloudellisesti ole. Unelmana olisi että löytäisin työn jota voisin tehdä loppuelämäni, olisi mahdollisuus kouluttautua työn ohella. Haluaisin kokeilla montaa erialaa ja työtä, mutta jostain olisi aloitettava.
Emma jätti tuttinsa
tonttu vauvalle jouluna
Eka kerta HopLopissa,
bestiksen kaa tietty


Tähän loppuun vielä meidän Prinsessa Sofian 1v synttäreistä
Juhlat vietettiin lähipiirin kanssa, kahdella kattauksella pienen asunnon vuoksi. Itse leivoin kakkuja, mummoni leipoi maailman parhaimpia pullia sekä nakkipiiloja. Tarjolla oli tietysti myös muumi keksejä, onhan Sofian lempinimi edelleen Muumi. Sen enempää muumi aihetta en tuonut synttäreillä esille, harva taitaa tietää nimen tarinaa. Ristiäisissä oli muumi teemana kun siihen asti pikku neiti oli vain Muumi.
Itse olin leiponut enkkulaku minileivoksia, kasvisvoileipäkakun, smoothiekakun, kinkkupiirakan sekä täytekakun jossa oli päällä kermaa ja sisällä valkosuklaa sekä mansikkamoussea.




Sofia 1v






Aurinkoista kevättä!

tiistai 26. kesäkuuta 2018

Juhannustaikoja

Torstai:
Lähdettiin torstai iltana viettämään juhannusta Kouvolaan leirintäalueelle ja tietenkin vaunun kanssa. Hippis oli lähtiessä todella innoissaan kun otettiin vaunu mukaan vaikka mummilta lähteminen oli rankkaa eikä itkulta vältytty. Mummilta lähtö on Hippiksen mielestä aina tyhmää ja itkun kanssa sieltä yleensä lähdetäänkin. Päästiin lähtemään vasta illalla, vaikka alun perin suunniteltiin että lähetään aika pian sen jälkeen kun Make tulee töistä.  Kotona vielä pakattiin loput tavarat ja petivaatteet. Lähettiin vaunun luokse, pakattiin vaunu lähtövalmiiks, juotiin vielä kahvit ja alettiin tekee lähtöä. Juuri kun oltiin lähdössä niin huomattiin, että jotain puuttuu, nimittäin lisäpeilit. Ja missäs muuallakaan ne ois kun kotona.. =D No ei muutakun hakemaan niitä kotoolta ja sieltä sitten päästiin vihdoin ja viimein lähtemään Kouvolaa kohti. Matka Kouvolaan tuntui kestävän ikuisuuden, se saattoi johtua siitä, että oltiin jo väsyneitä ja välillä ajettiin ajan kanssa kilpaa. Jännitettiin että keretäänkö hyvissä ajoin leirintäalueelle ennen sen kiinni menemistä. Matkalla pysähdyttiin kerran tankkaamaan. Perillä oltiin kuitenkin hyvissä ajoin, jopa puoli tuntia ennen respan sulkeutumista. Käytiin ilmottautumassa, kun neidit jäi autoon nukkumaan niin päästiin helpolla. Valittiin kivalta tuntuva paikka ja parkkeerattiin vaunu paikalle ja siirrettiin lapsoset autosta vaunuun ja syötiin vielä vähän iltapalaa ja katottiin leffaa hetki. Nukkumaan kun päästiin oli kello jo melkein yksi yöllä. 


Perjantai:
Seuraavana päivänä nukuttiin kaikki kivan pitkään, Hippiskin nukahti yllättävän helposti ja jaksoi nukkua pitkään. Hippis nukkuu isin vieressä ja vaikkei ole tottunut nukkumaan kenenkään vieressä niin malttoi nukahtaa. Kaupassa ei keretty käymään kun lähdettiin, joten aamulla ei ollut aamupala tarvikkeita. Joten ensimmäisenä lähdettiin kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita. Käytiin samalla vähän kiertelemässä ympäri Kouvolaa. Tultiin vaunulle tekemään ruokaa. Välillä vähän satoi vettä, välillä aurinko pilkahti. Touhuttiin vaunulla kaikessa rauhassa. Illalla kun sade taukosi päätettiin pystyttää etuteltta. Illalla mentiin myös tietysti katsomaan kokkoa, joka poltettiin Tykkimäen saunalla. Kävimme siellä ensimmäistä kertaa ja kurkkasimme myö sisälle ja otimme lämmikkeeksi kahvia ja kaakaota. Sauna näytti sisältä todella hienolta ja joskus voisi jopa harkita testaavansa saunoa siellä. Hippis ihmetteli kokkoa eikä olisi malttanut lähteä sieltä ollenkaan kun halusi kerätä kukkia ja katsoa "poppaa" =) Hippis viihtyi vielä ulkona touhuamassa ennen nukkumaan menoa. 






Lauantai:
Nukuttiin taas pitkään, onneksi. Onneksi Hippis nukkuu sentään täällä pitkään kun kotona ei nukuta kuin ehkä kasiin asti, mutta täällä neiti on nukkunu ysiin ja jopa kymppiin asti. Se taitaa olla tuo maaginen ulkoilma ja ulkona touhuaminen joka auttaa väsyttämään tuon touhukkaan taaperon. =D Lauantaina käytiin pyörähtämässä Kouvolassa, käytiin myös Veturissa pyörähtämässä sekä isossa Prismassa. Täällä Prisma on VALTAVA, sinne voisi vaikka eksyä! Sieltä löytyy kirjaimellisesti kaikki tarvittava, päivittäisistä ruokatarvikkeista, ruohonleikkureihin ja vaatteisiin. Vaikka haettiin vain maitoa ja vähän leffaherkkuja. Ihmeteltiin isoa prismaa, varmaan yli tunnin verran. Tultiin vaunulle ja katsottiin elokuvaa koko porukan voimin, tai no pienin nukkui puolet elokuvasta, mutta kukapa ei väsähtäisi kun tutkii varpaita ja treenaa kääntymistä selältä mahalleen. =)  Illalla aurinkopaistoi ihanan lämpöisästi ja tuulikin hetkeksi melkein loppui, joten lähdimme tutkimaan leikkipaikkaa. Hippis harjoitteli potkupyöräilyä, ei vielä oikein ole tajunnut miten homma toimii, mutta harjoittellaan, harjoitellaan. Hippis tykkäs leikkipaikat liukumäestä ja trampoliinistä ja rannalla neiti olisi läpsytellyt rantavedessä vaikka kuinka kauan. Hetket leikkien jälkeen pääsimme lähtemään takaisin vaunulle päin ja kävimme vielä ihastelemassa vesipuiston liukumäkiä. Vaunulla söimme iltapalan ja Hippis leikki ulkona vaunun luona vielä hetken. Jossain vaiheessa neiti kuitenkin väsähti ja tuli sisälle ja otti masin ja tutin ja kävi pötköttelemään lattialle ja nukahti siihen. Pienempikin neiti nukahti sohvalle. Siirsimme neidit omiin sänkyihin ja menimme pikku hiljaa nukkumaan. 






Sunnuntai:
Tänään tehtiin nukkumis ennätys pitkään aikaan. Hippis nukkui hieman yli kymmeneen! Itse heräsin jo hieman ennen ysiä kun Muumi söi ja nukahti sitten vielä takaisin. Itse lähdin kaikessa rauhassa käymään vessassa eli vietin hieman omaa aikaa. Takaisin tullessani kaikki vielä nukkui. Sain rauhassa syödä aamupalaa ennenkuin Hippis heräsi. Juuri kun olin saanut syötyä kuului vaunun toisesta päästä "äitii, emma nukkuu täälä. Isi nukkuu." Ja sitten Hippis halusikin tulla minun ja Muumin kansssa pötköttelemään. Yhdentoista aikoihin Hippiäinen alkoi isiä herättelemaan ja tehtiinkin sitten lounasta koko porukalle. Isimiehelle grillipihvejä ja minulle ja Hippiäiselle miniburgereita. Nam! Muumilla tietysti on omat eväät eli tissimaitoa, varmaan kaikkein terveellisintä ruokaa mitä tässä reissun aikana tulee kenenkään meistä syötyä =D Voi kuinka ihanan helppoa imettäminen on! Ei tarvitse lämmitellä maitoa, kantaa pulloja mukana, pestä pulloja eikä tarvitse tien päällä miettiä että missä pääsisi lämmitämään maidon. Voi vain pysähtyä bussipysäkille ja syöttää pienen neidin. En todellakaan vähättele pulloruokittuja tai niinsanottuja korvike vauvoja koska Hippis on kasvanut korvikkeella, ja kasvanut huomattavasti enemmän ja paremmin kuin mitä Muumi on kasvanut tissimaidolla. Olen ja ollaan kaikki tyytyväisiä kun imetys Muumin kohdalla onnistuu ilman ongelmia ja ollaan "päästy" näinkin pitkälle imettämisen kanssa ilman ongelmia ja lisämaitoja. Tänään katsellaan kuinka moni täältä leirintäalueelta lähtee kotia kohti tai seuraavalle alueelle. Me jäädään tänne vielä ja toivotaan, että ilmat paranisi ja päästäisiin ihmettelemään huvipuistoa ja ehkä jopa vesipuistoa joka tuossa leirintäalueen vieressä on. Tänään onkin taas pilvinen päivä, mutta Hippis viihtyy tuossa ulkona vaunun vieressä leikkimässä.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Muumin ristiäiset

Meidän Muumin ristiäiset oli huhtikuun alussa. Alun perin oltais haluttu pitää ristiäiset maaliskuussa, mutta maaliskuun joka viikonloppuna oli jo jotain, oli pääsiäistä ja synttäreitä =D
Ristiäisiä varten varattiin seurakuntatalolta siihen sopiva tila.
Tarjoiltavat oli kaikki tehty ite, paitsi muumikeksit. Teemana meillä oli tietydti muumit, aiheeseen sopivasti.

Minä leivoin voileipäkakut, juustokakun ja täytekakun. Isoäitini eli mummuni leipoi, nakkikääröjä, keksejä ja pullia. Voileipäkauissa oli toisessa oli täytteenä kinkkua ja toinen oli gluteeniton ja kasvisversio. Juustokakku oli kolmensuklaanjuustokakku ja gluteeniton. Ja se on muuten todella helppo toteuttaa gluteenittomana. Täytekakku oli myös gluteeniton ja sen täytteenä oli mansikkamousse sekä valkosuklaamousse, mun lempparit. Kuorrytykseen käytin kermaa, jonka värjäsin ja laitoin hieman vaniljakreemijauhetta sekaan. Normisti minä en syö täytekakkua mutta jos itse teen niin teen tuolla täytteellä ja syön itsekkin. Yleensä kun teen täytekakkuja, maistatan täytteet Makella. Jutta taiteili sokerimassa koristeen kakkuun, tietysti teemaan sopivan eli Niiskuneidin.



Kastemekkona meillä oli sama mekko joka oli Hippiäiselläkin ristiäsissä. Eli useammalla ollut, useamman sukupolven kastemekko. Nauhan väri on vain tarvittaessa vaihtunut.


Pikku neiti nukkui koko papin kertomusten ajan eikä edes pään kasteleminen herättäny. Kerran taisi inahtaa mutta Jutta kun hieman hyssytteli niin nukahti takasin. Muumi kiersi tietysti vieraiden sylissä ja nukkui tyytyväisenä vaikka syli vaihtuikin välillä.


Hänestä tuli virallisesti Sofia Liisa Kesseli
Nimen takana ei sinäänsä ole mitään tarinaa. Sofia nimi on yhtälailla kansainvälinen kuin isosiskonsakin nimi. Liisa nimi tulee minun ja Maken puolen suvusta. Halusimme jonkun suvussa olevan nimen ja pitkään mietimmekin että kumminpäin nimet laitamme, mutta päädyimme tähän nimijärjestykseen, muumi voi sitten isompana päättää kumpaa nimeä hän haluaa käyttää kutsuma nimenä. 




lauantai 9. kesäkuuta 2018

Hiljaiseloa naurun täyteisessä kodissa

Hiljaiseloa blogin puolella ollut jo jonkin aikaa. Miksi? Ehkä siksi että omasta mielestä meidän arjessa ei ole mitään mistä kirjottaisin. Mutta viime viikonloppuna katsoessani iloisia nauravia lapsiani, tyttöjäni sekä asuntovaunun hakureissusta innostunutta isimiestä. Tajusin, että meillä arki saattaa olla tylsää pullamössöä ja viikonloput on lähes jokainen ihanaa onnellista juhlaa.
Viimeksi kun blogia kirjotin kirjoitin "lapsimessuja odotellessa". No messut tuli ja meni. =D Messuilla oli tavallinen hulina ja paljon "sotavaunuja äiteineen" niinkuin meidän isimies niistä sanoo. Meillä oli messuilla mukana meidän Emmaljunga Viikingit ja Tulan free to grow -kantoreppu, joka osottautui helpoksi kantovälineeksi myös tuon taaperon kohdalla. Hippistä siis siinä välillä kannettiin kun ei kävellyt nätisti tai ei jaksanut seistä seisomalaidalla. Paljon oli nähtävää ja ihmeteltävää taaperolla. Kuvia en sieltä messuilta yhtään räpsinyt, keskityin katsomaan brändejä ja ettei taapero katoa kovin kauas =D

Käytiin myös Ruotsin risteilyllä ja katsomassa kuinka pitkällä kevät oli naapurimaassa. Tällä kertaa Hippis oli innokas menemään leikkihuoneessa, mutta kaikkein parasta laivalla taisi olla Harri Hylkeen disco, jossa Hippiäinen tanssi sydämensä kyllyydestä. Etukäteen vähän jännitin että miten uhmataaperon yöunet sujuu, mutta ne menikin todella hyvin. Pyydettiin hyttiin sängyn laita, kun
viimeksi taisteltiin uhmiksen kanssa matkasängyssä nukkumisesta, kun neiti olisi halunnut nukkua ns normisängyssä. Tällä kertaa ei sitten edes pyydetty matkasänkyä hyttiin, mutta saimme sen silti luultavasti Muumia varten mutta sanoimme, että sen voi noutaa pois kun ei käytetä sitä.
Muumi nukkui minun vieressä yöt. Ollaan yleensä otettu valokuvia laivalla ja niin otettiin nytkin. Halusin että meistä otetaan virallinen perhekuva, kun sellainen on otettu viimeksi pari vuotta sitten, silloin kun Hippis oli 5kk ikäinen. Samalla kuvaaja halusi ottaa isimiehestä ja neideistä kuvan ja se onnistu todella hyvin. Hippis ujosteli kuvaajaa, eikä hymyillyt oikeastaan missään kuvassa =D
Vappuaattona Jutta ja kummityttöni oli meillä kylässä ja päätettiin tehdä munkkeja, molemmat ensimmäistä kertaa.. Tehtiin munkkeja Sotkun munkkien reseptillä ja onnistuttiin, niistä tuli hyviä eikä onnistuttu aiheuttamaan rasvapaloa. =D
Sitten meillä oli tässä vähän aikaa sitten retki korkeasaareen jonka meidän vuokranantaja kustansi. Ollaan siis ensimmäistä kertaa yrityksellä vuokralla. Ja meille järjestettiin päivä korkeasaaressa.
Isimies ei ollut innostunut lähtemään sinne joten otin Jutan ja kummityttöni sinne mukaan seuraksi. Pitkään pohdin, että kummat rattaat otan mukaan, mutta
onneksi päätin ottaa tuplarattaat koska uhmataaperon ja vihaisten hanhien yhdistelmä olisi voinut olla katastrofi.. Korkeasaaressa oli paljon hanhien pesiä ja puolisoita jotka vartioivat pesiä. Päivä oli todella onnistunut ja kaikilla oli todella kivaa. Käytiin syömässä Karhulinnan ravintolassa ja nähtiin paljon eläimiä ja Hippis tykkäsi paljon. Tuplarattaissa oli sekin hyvä puoli, että Hippis nukahti niihin päikkäreille. Bussimatkat meille myös kustannettiin ja no, bussimatkat
meni Hippiksen kanssa vähän levottomasti, mutta ihan hyvin onnistui.


Tässäpä meidän viime aikaiset tekemiset. Seuraavaksi olisi suunnitelmissa kesälomareissu vaunun kanssa ympäri suomea, saa nähdä minne päädytään ja miten selvitään uhmataaperon ja vauvan kanssa.


Terkut Aivan Villistä perheestä! =D
Meidän arkea voi seurata instagramissa @marppeli